Ahventen raskasmetallipitoisuudet ja ympäristömyrkyt - Suomi

KOKKOLA

Kuormitus

Kokkolan edustan merialueen metallikuormitus tulee pääosin Perhojoesta, jätevedenpuhdis- tamolta ja metalliteollisuuden päästöinä. Bo- liden Kokkola Oy on suurin yksittäinen metalli- kuormittaja, mutta myös Kemira Chemicals Oy päästää vesistöön metalleja. Elohopeakuor- mittajina molemmat laitokset ovat suunnilleen samansuuruisia.

Tarkkailuohjelma

Kokkolan edustan merialueen tarkkailuohjel- man puitteissa seurataan kalojen, pohjaeläin- ten ja sedimentin raskasmetallipitoisuuksia. Tämän lisäksi tutkitaan myös kasviplankto- nissa, makroleväkasvustoissa ja pohjaeläi- mistössä tapahtuvia muutoksia.

Kalojen metallipitoisuuksia tutkitaan koekalas- tuksien avulla kolmelta teollisuuslaitosten lä- hellä sijaitsevalta alueelta. Nykyisin tutkitaan ainoastaan elohopean ja kadmiumin pitoisuuk- sia, kun aiemmin seurattiin myös kuparin, sin- kin ja arseenin pitoisuuksia. Tästä klikkaamal- la voit lukea lisää metalleista ja niiden myrkyllisyydestä. 

Metallipitoisuudet vaihtelevat paljon kalala- jeittain, joten näillä sivuilla esitetään vain ah- venista mitattuja pitoisuuksia. Esitettävät tu- lokset ovat useista kalanäytteistä laskettuja keskiarvoja. Pitoisuusanalyysit on tehty ho- mogenoiduista ahventen selkälihasnäytteistä

Ekologinen tila

Metallipitoisuudet näyttäisivät olevan laskusuunnassa Kokkolan edustan merialueella. Erot ovat kylläkin eri näyt- teenottoalueiden välillä pitkällä ajanjaksolla satunnaisesti vaihtelevia. 1970-luvulla pitoisuudet olivat korkeita ja vaihtelivat eri vuosina, mutta 1990-luvulla pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja vaihtelu vähäistä. Elohopeapitoisuudet ovat kylläkin petokaloissa kuten ahvenissa ja hauissa edelleen kohollaan. Ne ovat kuitenkin pysytelleet 1980-luvulta lähtien alle ruokakaloille suositeltavien raja-arvojen.

Ahventen raskasmetallit Kokkolan edustalla ja Mikkelinsaarilla

Kokkola

Elohopean pitoisuudet ahvenissa vaihtelevat paljon eikä selvää trendiä ole havaittavissa. Vuonna 1995 pitoisuudet olivat 0,12-0,24 mg/kg Kokkolan edustan merialueella, mikä on vähemmän kuin puolet ruokakaloille asetetusta raja-arvosta (0,5 mg/kg). 

HELCOM:in tekemän selvityksen mukaan ahventen elohopeapitoisuudet ovat varsinaisella Itämerellä laskusuunnassa. Kokkolan teollisuuslaitosten elohopeapäästöt ovat aavistuksen verran pienentyneet 1990-luvulla.

Kadmiumin pitoisuudet Kokkolan edustan merialueen ahvenissa vaihtelivat paljon 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella. 1980-luvun lopulla ne ovat pysytelleet tasaisesti melko alhaisella tasolla. Vuonna 1976 mitattiin korkeimmat pitoisuudet, 0,04 mg/kg, mikä on kuitenkin paljon alempi kuin ruokakaloille asetettu raja-arvo 0,1 mg/kg. Kadmiumpäästöt Kokkolan metalliteollisuudesta ovat pysytelleet melko tasaisina. 1980- ja 1990-lukujen puolivälissä päästöt olivat tosin tilapäisesti suurempia.

Mikkelinsaaret

Tästä klikkaamalla voit avata graafin, jossa kuvataan avhventen raskasmetallipitoisuuksia (arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy) Mikkelinsaarten merialueella. Tulokset on ilmoitettu mg/kg kuivapainoa kohden ja koskevat vuotta 2000. 

Orgaaniset ympäristömyrkyt - Mikkelinsaaret (Maksamaan kunta)

Orgaanisten ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia seurataan Merenkurkun Suomen puolella Mikkelinsaarilla.  PCB-, HCB- ja DDT -pitoisuuksia mitataan vuorovuosina ahvenista, hauista, silakoista, kilkeistä sekä Itämeren simpukasta. Pitoisuudet ovat pysytelleet raja-arvojen sisällä. Tästä klikkaamalla saat esiin Mikkelinsaarilta vuonna 2000 ahvenista mitattujen PCB-, HCB- ja DDT -pitoisuudet kudosten tuorepainossa. PCBn tulokset on esitetty sPCB:nä eli merkittävimpien PCB:n hajoamisfraktioiden yhteenlaskettuna summana. Kokonaispitoisuuden laskennassa käytetyt hajoamisfraktiot ovat: PCB 101, 118, 138, 153, 180, 28 ja 52.
  

Ahventen raskasmetalli ja ympäristömyrkkypitoisuudet - Ruotsi