| Sijainti: Pyhäjoki, 11400 (YKJ 3368665x, 7154316y) Pyhäjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 3 724 km2 ja järvisyys 5,2 %. Pääuoman pituus Pyhäjärvestä rannikolle on noin 160 km ja korkeusero 140 m. Suurimmat sivujoet ovat Kärsämäenjoki ja Piipsanjoki. Vähäjärvisyyden aiheuttamia virtaamavaihteluita tasoitetaan säännöstelemällä Pyhäjärveä. Pyhäjoen yläosalle on rakennettu kolme voimalaitosta (Venetpalo, Vesikoski ja Kalliokoski). Lisäksi joen keskiosalla Haapajärven alapuolella on Haapakosken voimalaitos. Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle saakka on suojeltu koskiensuojelulailla voimalaitosrakentamiselta. Suojellun jokiosuuden pituus on 80 km. Pyhäjoen luontaiset lohi- ja taimenkannat ovat hävinneet. Pyhäjoki kuuluu kansainväliseen Salmon Action Plan -lohikantojen elvytysohjelmaan. Jokeen istutetaan alkuperältään Torniojoen lohikantaa. Joen alaosan nahkiaiskanta on elinvoimainen. Pyhäjoki on aikoinaan ollut Suomen tuottoisimpia rapuvesiä. Rapukannat romahtivat välillä, mutta ovat nyt paikoin elpymässä. Pyhäjoen ala- ja keskiosalla rannikolta Kärsämäenjoen laskukohtaan saakka ekologinen tila on tyydyttävä. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjoen yläpuolella on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jossa ekologinen tila arvioidaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Pyhäjoen yläosalla ekologinen tila on huono. Pyhäjoen sivu-uomista Piipsanjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja Kärsämäenjoen välttävä. Pyhäjoen vesistöalueen järvistä Piipsjärvessä, Isossa Vatjusjärvessä, Pyhäjärven Junttiselällä ja Komujärvessä ekologinen tila on välttävä. Osmankijärvi, Haapajärvi ja pieni Vatjusjärvi ovat tyydyttäviä. Pyhäjärven Kirrkoselällä ja Pyhäselällä ekologinen tila on hyvä. Pyhäjoen pääuomassa vesi on ravinteikkuudeltaan rehevää lukuun ottamatta joen yläosaa, joka on lievästi rehevä. Vuosien 2000-2007 vedenlaatuaineiston mukaan joen alaosassa väriluvun mediaani on 160 mg Pt/l, kokonaisfosforin mediaanipitoisuus on 49 µg/l ja kokonaistypen 1000 µg/l. Sivujoissa ravinnepitoisuudet ovat pääuomaa korkeampia ja paikoin erittäin korkeita. Keväällä veden kyky vastustaa happamoitumista (puskurointikyky) voi laskea, mutta muina aikoina vuodesta se on hyvä tai erinomainen. Valtaosa Pyhäjoen alueen vesistöihin tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Hajakuormituslähteistä merkittävin on maatalous. Jätevedenpuhdistamot ovat suurimpia pistekuormittajia. Sivun alaosassa on linkkilista, josta pääset tarkastelemaan Pyhäjoen ainevirtaamia, parametrista riippuen, 1990-luvun alusta lähtien. Tiedot on saatu Suomen ympäristökeskukselta. 
Vuosittainen näytteenottotiheys | Kuukausi | I | II | III | IV | V | VI | VII | VIII | IX | X | XI | XII | | Jokien mereen kuljettamien ainevirtaamien seuranta | 1 | 1 | 1 | 4 | 3 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 |
Päivitetty 10.11.2009 |