Vaasa - resipienttivesistö

Vaasan edustan merialuetta kuormittavat teolli- suuden ja jätevedenpuhdistamon päästöt sekä voimalaitoksen lauhdevedet. Vaasan edustan merialueen hajakuormituksesta suurin osa saa- puu Tuovilanjoen ja Sulvanjoen vesien mukana. Linkistä klikkaamalla voit lukea enemmän kuormituslähteistä ja miten kuormitus vaikuttaa pohjaeliöstöön.

Seurantaohjelma

Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio huolehtii Vaasan edustan merialueen seurantaohjelman toteutuksesta.  Vuosittain merialueen tilaa seu- rataan pohjaeläintutkimuksilla ja vedenlaatua kartoittavalla vesinäytteenotolla. Linkistä klik- kaamalla voit lukea enemmän meren fysikaalis- kemiallisesta tilasta. Noin joka viides vuosi teh- dään laajempia ja tarkempia selvityksiä useam- man havaintoaseman avulla. Vuonna 2001 teh- tiin tarkempia selvityksiä pohjaeläimistöstä, ka- lojen ja simpukoiden metallipitoisuuksista sekä erillinen kalastustiedustelu. Tarkempia pohja- eläintutkimuksia on tehty vuosina 1983, 1986, 1991, 1996 ja 2001.
   

Bottenfauna vid station 6 Bottenfauna vid station 8

Pohjaeläinnäytteenoton havaintoasemat on esitelty kartalla. Näytteenottomenetelmä tulisi olla samanlainen jokaisella näytteenottokerralla, jotta saadut tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Samasta syystä näytteet pitäisi myös ottaa aina samaan vuodenaikaan. Linkistä klikkaamalla voit lukea enemmän näytteenotto- menetelmistä. 

Pohjaeliöyhteisö (as 6, as 8) heti Vaasan edustalla on lajistoltaan köyhää verrattuna Merenkurkun rannikkoalueen eteläisiin osiin. Pohjaeliöstöstä vallitsevia ovat surviaissääsken toukat ja liejusimpukka biomassana (as 6, as 8) mitaten. Abundanssina (as 6, as 8) mitaten surviaissääskien toukat ovat runsaimpia. Merenpohja on laadultaan lietteistä ja matalaa, mistä johtuen kilkkien ja valkokatkan esiintymät ovat alueella harvinaisia. Vuonna 2001 tavattiin epätavallisen runsaasti vaeltajasimpukan (Potamopyrgus jenkinsi) yksilöitä.

Päästölähteiden lähellä pohjaeliöstöä on biomassana mitattuna vähemmän, mikä johtuu vähäisemmästä liejusimpukoiden esiintymisestä. Jätevedenpuhdistamon purkuputken läheisyydessä vallitsevia lajeja ovat surviaissääskien toukat ja harvasukasmadot. Neliömetrillä yksilömäärät (abundanssi) ovat kaksinkertaisia verrattuna ulompiin merenpohjiin, missä yksilötiheyksissä tapahtuu muutoksia vain ajoittain. Linkistä klikkaamalla voit tarkastella karttaa, jossa esitellään pohjaeliöstön alueellista jakaumaa Vaasan edustan merialueella vuoden 2000 lokakuussa (biomassa ja yksilötiheys).

Pohjaeliöstön abundanssi (as 6, as 8) ja biomassa (as 6, as 8) ovat nousseet 1990-luvun aikana, paitsi vuosina 1998-1999 jolloin ne olivat tilapäisesti alhaalla. Pohjaeliöstön hetkellinen notkahdus saattaa osittain selittyä sillä, että merisukasmato saapui noihin aikoihin Vaasan edustan merialueelle. Ensimmäinen merisukasmatoha- vainto alueella tehtiin vuonna 1997. 1990-luvun lopulla pohjien liettymisestä hyötyvät harvasukasmadot yleistyivät lähellä jätevedenpuhdistamon purkuputkea, kun liejusimpukoiden esiintymät puolestaan taantuivat. Liejusimpukkakantojen taantumista on havaittu muillakin alueilla Selkämerellä, minkä arvellaan johtuvan alentuneesta meriveden suolapitoisuudesta.