Fladat ja kluuvit

Fladat ja kluuvit ovat Natura 2000 "Laguunit" -luontotyypin alaryhmä. Fladat ja kluuvit ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealle maankohoamisrannikolle, erityisesti Suomen puolella Merenkurkkua, jossa lukemattomat Rogen- ja de Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset fladojen muodostumiselle. Ruotsin puolella fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin ja ne voivat olla silloin hieman suurempia. Tärkeitä näiden vesistöjen hyvän laadun tunnusmerkkejä ovat hyvin kehittynyt pohjakasvillisuus, kutevien rannikkokalojen esiintyminen ja vaikuttumaton valuma-alue. Nämä parametrit sisältyvät myös osana ehdotettuun fladojen luonnontilan ja suojelutason seurantajärjestelmään.

Fladojen ja kluuvien suojelutason valvonta

Projektin puitteissa on laadittu "Fladat ja kluuvit" -alaryhmän määritelmä, joka on sopeutettu Merenkurkun olosuhteisiin, sekä ehdotettu yhteisiä parametrejä Merenkurkun fladojen ja kluuvien luonnontilan suotuisan suojelutason seurantaa varten.

Mitä ovat Merenkurkun fladat ja kluuvit?
Kyse on matalista vesialtaista, jotka ovat enemmän tai vähemmän yhteydessä mereen, ja joissa veden vaihtumista rajoittavat pohjan kynnykset, salmet tai muut, esim. moreeniselänteet, hiekkasärkät, kasvillisuus. Luontotyyppi alkaa siellä, missä veden vaihtumista rajoittavat tunnistettavat (ilmakuva) pohjamuodostelmat tai salmet. Luontotyyppi päättyy, kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella. Fladoja ja kluuveja voi esiintyä erikseen tai järjestelminä, jotka kattavat koko esiaste-flada-kluuvi -sarjan.

Mitä fladojen ja kluuvien suotuisa suojelutaso tarkoittaa?

Pinta-ala on muuttumaton tai kasvaa (Natura 2000 -alueella).
Valuma-alueella ei ole ojia, asutusta, maa-ainesnottamoita, metsä- tai maataloutta.
Flada ei ole ollut ruoppausten, läjitysten tai maa-ainesten ottamisen kohteena, ei myöskään kohteen ulkopuolinen alue (meren suuntaan).
Kutuvaellus: jotkut seuraavista lajeista: hauki, särki, ahven, made.
Jotkut seuraavista lajeista lisääntyvät: hauki, ahven, särki ja salakka.
Rihmalevät, esim. Vaucheria dichotoma peittää vain hyvin pienen osan kohteesta.
Veden lämpötila ja pH suotuisat kalan kudulle huhti-kesäkuussa.
Lähikuormitus ei lisää ravinnepitoisuutta.
Muutamia tyypillisistä lajeista, esim. näkinpartaislevät, merisätkin, tähkä-ärviä, kalvasärviä, karvalehti, jäykkäversoiset kasvit.