Kokkola - resipienttivesistö

Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat teol- lisuuden, jätevedenpuhdistamoiden ja voimalai- tosten päästöt. Perhonjoki ja Suntin joki tuovat edustan merialueelle suurimman osan maa-alueil- ta saapuvasta hajakuormituksesta. Linkistä klik- kaamalla voit lukea lisää Kokkolan edustan meri- alueen kuormituksesta ja miten se vaikuttaa pohjaeliöstöön. 

Seurantaohjelma

Pohjanmaan vesiensuojeluyhdisty ry, aiempi Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys, huolehtii merialueen seurannasta Kokkolan edustalla. Ve- denlaatua, kasviplanktonyhteisöä, pohjaeliöstöä ja kalastoa seurataan vuosittain. Linkistä klik- kaamalla voit lukea enemmän merialueen fysi- kaalis-kemiallisesta tilasta. Jokaisen  seuranta- kauden aikana tehdään ainakin kerran pohjaeli- östön tarkempi tutkimus. Laajempia ja tarkempia pohjaeliöstön tutkimuksia on tehty vuosina 1992 ja 1995. Havaintoasemat on esitetty viereisellä kartalla. Näytteenottomenetelmän pitäisi olla jo- kaisella näytteenottokerralla samanlainen, jotta tulokset eri kertojen välillä olisivat keskenään vertailukelpoisia. Linkistä klikkaamalla voit lukea enemmän Kokkolan edustan pohjaeliöstön näytteenottomenetelmistä.  

Bottenfauna vid station C Bottenfauna vid station H


Ekologinen tila

Pohjaeliöstö Kokkolan edustan merialueella on lajistoltaan köyhää (as C, as H) verrattuna Rönnskärin ja Vaasan edustan merialueisiin. Harvasukasmadot ja surviaissääskien toukat ovat runsaimpia sekä biomassana (as C, as H) että abundanssina (as C, as H) mitattuna. Yksittäisiä kilkkien ja liejusimpukoiden esiintymiä saatetaan löytää. Liejusimpukan pohjoisin levinneisyysraja on Kokkolan korkeudella, mikä selittää sen vähäisen esiintymisen.

Päästölähteitä lähimmän havaintoaseman pohjasedimentti oli 1990-luvun alussa lähinnä liejua, mutta on nykyisin pääosin hiekkaa ja savea. Tämä ei johdu kuitenkaan pohjan laadun muuttumisesta, vaan havaintoaseman sijaintia muutettiin vuonna 2000 Outokummun laitoksen edustalta lähemmäksi teollisuusalueen yhteistä ja keskitettyä jätevesien päästöpistettä. Uudella paikalla pohjaeliöstön abundanssi on huomattavasti korkeampi kuin ulompana lietteisellä pohjalla, mutta 1990-luvun lopulta lähtien tämä ero ei ole ollut enää niin selkeä. Linkistä klikkaamalla voit tarkastella Kokkolan edustan pohjaeliöstön esiintymisen alueellista vaihtelua vuoden 2000 toukokuussa. 

Pohjaeliöstön biomassa (as C, as H) ja yksilötiheydet (abundanssi) (as C, as H) kasvoivat 1990-luvun alussa Kokkolan edustalla, mutta alkoivat uudestaan pienentyä 1990-luvun lopulla. Lajikoostumuksessa ja lajien lukumäärissä ei ole tapahtunut vastaavanlaisia suurempia muutoksia. Valkokatka hävisi hetkellisesti 1990-luvulla, mutta nykyisin sitä  jälleen esiintyy alueella. Viime vuosina myös merisukasmadon esiintymiä on todettu Kokkolan edustalla.