Tutkimuksissa on todettu, että alueilla missä on hyvin kehittynyt pohjakasvillisuus, on enemmän kaloja ja suurempi kalabiomassa verrattuna vähäisen kasvillisuuden alueisiin. Kronörenin alueen makrokasvilli- suudesta tavataan yleisesti okakatkoja, leväkotiloita, Praunus flexuosus -katkaa ja levärupia.

Shakkikuvioinen leväkotilo (Theodoxus fluviatilis) esiintyy tavallisena pohjoisempana Holmön saariryhmän luona. Saariryhmän kovilla pohjilla esiintyy yleisesti myös limakotiloita, okakatkoja, yökorennon toukkia ja surviaissääskentoukkia. Holmön saariryhmän ympäristössä pohjaeläimistöä on painossa laskettuna vähemmän kuin Rönnskärillä. Kotiloiden ja simpukoiden osuus biomassasta on 80-90% kummassakin paikassa ja shakkikuvioisen leväkotilon (Theodoxus fluviatilis) osuus on siitä noin puolet. Ahvenanmaalla biomassaa dominoivat sinisimpukat, joiden biomassa on huomattavasti suurempi kuin Merenkurkussa. Sinisimpukan pohjoinen levinneisyysalue on Merenkurkussa, kuten myös merirokon ja tiettyjen siirojen. Lue enemmän pohjaeläinten pohjoisista levinneisyysrajoista. Rihmalevävyöhykeen tavallisimmat eläimet ovat surviaissääskentoukat ja okakatkat.